Vastausopas

Toimintakertomus: laatiminen ja sisältö

4 min lukuaika

Lyhyt vastaus

Toimintakertomuksen laatimisvelvollisuus ja sisältö riippuvat yhteisömuodosta. Tarkista sovellettava lainsäädäntö sekä organisaation omat säännöt.

Oppaan sisältö


Kirjanpitolain mukaiset toimintakertomusvaatimukset



Kirjanpitolain mukaiset toimintakertomuksen sisältövaatimukset on säädetty kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun 1 a pykälässä. Pykälässä erotetaan toisistaan toimintakertomuksen yleinen kuvausvelvollisuus, tarvittaessa esitettävät tunnusluvut ja erikseen säädetyt tiedot.



Toiminnan, taloudellisen tilanteen ja riskien kuvausvaatimukset

  • Toiminnan kehittyminen ja tuloksellisuus

  • Taloudellinen tilanne

  • Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät



Tunnusluvut tarvittaessa

  • taloudelliset tunnusluvut

  • muut kuin taloudelliset tunnusluvut henkilöstöstä ja ympäristövaikutuksista



Muut soveltuvat lakisääteiset tiedot

Tieto

Lainmukainen vaatimus

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Tuleva kehitys

Arvio tulevasta kehityksestä

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Sivuliikkeet

Tiedot sivuliikkeistä

Rahoitusvälineet

Tiedot KPL 5:2 a§:n 5 momentin mukaisista rahoitusvälineistä

Omat osakkeet ja osuudet

OYL 8:8§:n ja Osuuskuntalain 8:8§:n tiedot

Muut lakisääteiset tiedot

Muualla lainsäädännössä edellytetyt tiedot



Kestävyysraportointiyritysten toimintakertomukseen sovelletaan lisäksi kirjanpitolain kestävyysraportointia koskevia erityisvaatimuksia



Osakeyhtiön toimintakertomus



Milloin toimintakertomus on laadittava?



Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksen laatimisvelvollisuus koskee julkisia osakeyhtiöitä sekä yksityisiä osakeyhtiöitä, jotka eivät ole mikro- tai pienyrityksiä.



Konserniin kuuluvissa osakeyhtiöissä toimintakertomuksen laatimisvelvollisuutta arvioitaessa on huomioitava myös konsernin koko. Kirjanpitolautakunta on käsitellyt erityisesti tilannetta, jossa pienyritykseksi luokiteltava emoyhtiö johtaa pienkonsernia suurempaa konsernia (KILA 2006/2020 ja 2133/2026). Tällöin toimintakertomusvelvollisuus on arvioitava erikseen.



Toimintakertomusvaatimukset



Osakeyhtiön toimintakertomuksessa on esitettävä kirjanpitolain 3 luvun 1 a § mukaisten tietojen lisäksi osakeyhtiölain edellyttämät tiedot. Osakeyhtiölain 8 luvun 5–8 § mukaan toimintakertomuksessa tulee esittää soveltuvin osin muun muassa:

  • Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta

  • Yhtiön osakkeiden määrä osakelajeittain ja osakelajeja koskevat yhtiöjärjestyksen keskeiset määräykset

  • Pääomalainojen keskeiset lainaehdot ja kuluksi kirjaamaton korko

  • Tiedot ulkomaisista sivuliikkeistä

  • Lähipiirille annettuja rahalainoja, vastuita ja vastuusitoumuksia koskevat tiedot, jos laissa säädetyt raja-arvot ylittyvät

  • Tiedot tietyistä rakenne- ja rahoitusjärjestelyistä, kuten sulautumisista, jakautumisista, osakeanneista ja osakeantivaltuutuksista sekä optio-oikeuksista ja muista osakkeisiin oikeuttavista erityisistä oikeuksista

  • Omien osakkeiden hallussapitoa, hankintoja ja luovutuksia koskevat tiedot



Osakeyhtiölain edellyttämät tiedot voidaan laissa säädetyin edellytyksin esittää myös tilinpäätöksen liitetiedoissa. Pien- ja mikro-osakeyhtiöihin sovelletaan niitä koskevia kirjanpitolain ja pien- ja mikroyritysten tilinpäätösasetuksen helpotuksia, joita käsitellään seuraavassa kohdassa.



Entä pien- ja mikro-osakeyhtiöt?



Pien- ja mikro-osakeyhtiöiden ei lähtökohtaisesti tarvitse laatia toimintakertomusta. Niiden on kuitenkin esitettävä tilinpäätöksessään pien- ja mikroyritysten tilinpäätösasetuksen edellyttämät tiedot. Hallituksen ehdotus jakokelpoisen vapaan oman pääoman käytöstä on esitettävä tilinpäätöksen allekirjoitusten yhteydessä, ellei se jo ilmene liitetiedoista tai muualta tilinpäätöksestä.



Lisäksi pienyrityksen on annettava toimintakertomusta vastaavia tietoja (PMA 3:13 §) liitetiedoissa, jos ne ovat tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. Mikroyrityksiin sovelletaan niitä koskevia erillisiä helpotuksia.



Yhdistyksen toimintakertomus



Milloin toimintakertomus on laadittava?



Yhdistyksellä ei yleensä ole lakiin perustuvaa velvollisuutta laatia toimintakertomusta. Yhdistyksen on huomioitava omat sääntönsä, joissa voidaan edellyttää vuosittaisen toimintakertomuksen, vuosikertomuksen tai muun toimintaa kuvaavan kertomuksen laatimista.



Yhdistykselle ei lähtökohtaisesti synny toimintakertomuksen laatimisvelvollisuutta myöskään silloin, kun se toimii konsernin emoyhteisönä. Kirjanpitolautakunta on lausunnossaan KILA 2133/2026 vahvistanut, ettei velvollisuutta synny edes pienkonsernia suuremmassa konsernissa. Lautakunta pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena esittää toimintakertomusta vastaavia tietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa, erityisesti silloin, kun kyse on pienkonsernia suuremmasta kokonaisuudesta.



Toimintakertomus vai vuosikertomus?



Yhdistyksissä laaditaan usein vuosikertomus tai muu selvitys tilikauden toiminnasta. Siinä voidaan kuvata esimerkiksi yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista, jäsenistöä, tapahtumia, hankkeita ja talouden kehitystä. Tulkinnallisuuksien välttämiseksi kertomus tulee nimetä siten, kuin se on säännöissä määritetty. Jos yhdistyksen säännöissä edellytetään toimintakertomuksen laatimista, tulee toimintakertomuksen lähtökohtaisesti täyttää kirjanpitolain mukaiset sisältövaatimukset.



Säätiön toimintakertomus



Säätiölain mukainen toimintakertomus on aina laadittava



Säätiön on aina laadittava säätiölain toimintakertomus riippumatta sen koosta tai toiminnan laajuudesta. Säätiölain mukaisessa toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys siitä, miten säätiö on tilikauden aikana toteuttanut tarkoitustaan. Kuvaus voi koskea esimerkiksi apurahojen jakamista, palvelutoimintaa, hankkeita tai muuta tarkoituksen mukaista toimintaa. Lisäksi säätiölaki edellyttää seuraavia tietoja:

  • Olennaiset tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

  • Arvio säätiön todennäköisestä tulevasta kehityksestä

  • Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

  • Säätiölain mukaiset lähipiiritoimia koskevat tiedot

  • Selvitys tilikauden aikana tehdyistä sääntömuutoksista sekä mahdollisesta määräysvallan hankkimisesta tai sulautumisesta



Säätiölain 5 luvun 2 §:n mukaisista lähipiiritoimista on raportoitava ilman euromääräistä alarajaa. Lisäksi säätiölain 5 luvun 3 § edellyttää lähipiirille annettujen rahalainojen, vastuiden ja vastuusitoumusten sekä niiden pääasiallisten ehtojen erillistä ilmoittamista, jos niiden yhteismäärä ylittää 20 000 euroa tai viisi prosenttia säätiön taseen omasta pääomasta. Tällöin on myös selvitettävä, miten ne liittyvät säätiön tarkoituksen toteuttamiseen, toimintamuotoihin ja varainhoitoon.



Säätiölain 5 luvun 2 § mukaiset tiedot voidaan tarkoituksen toteuttamista koskevaa selvitystä lukuun ottamatta esittää myös tilinpäätöksen liitetiedoissa, jollei kirjanpitolaissa toisin säädetä. Säätiölain 5 luvun 3 § mukaiset rahalainoja, vastuita ja vastuusitoumuksia koskevat erilliset tiedot esitetään toimintakertomuksessa.



Selvyyden vuoksi asiakirja voidaan nimetä Säätiölain mukaiseksi toimintakertomukseksi.



Jos säätiö toimii konsernin emoyhteisönä, toimintakertomuksessa esitettävien konsernitietojen osalta on huomioitava myös kirjanpitolain säännökset. Näiden vaatimusten soveltumista on arvioitava tapauskohtaisesti.



Toimintakertomuksen toimittaminen säätiörekisteriin



Säätiön toimintakertomus on osa PRH:lle toimitettavaa vuosiselvitystä yhdessä tilinpäätöksen, tase-erittelyiden ja tilintarkastuskertomuksen kanssa. Vuosiselvitys on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Toimintakertomus on tilinpäätöksestä erillinen asiakirja, jonka tulee olla päivätty ja säätiön päätösvaltaisen hallituksen sekä mahdollisen toimitusjohtajan allekirjoittama. Se voidaan kuitenkin toimittaa PRH:lle samassa tiedostossa tilinpäätöksen kanssa.



PRH:n ohje säätiön vuosiselvityksen toimittamisesta



Apua toimintakertomuksen laatimiseen



Autamme kirjanpidon ja tilinpäätöksen erityiskysymyksissä, mukaan lukien toimintakertomuksen laatimisvelvollisuuteen ja sisältövaatimuksiin liittyvät kysymykset.

Suora yhteys asiantuntijaan

Terhi Latvala

KHT

Asiakkuudet · tilintarkastus · talous ja hallinto · yritysjärjestelyt ja neuvonanto

Terhi on kokenut KHT-tilintarkastaja ja talouden asiantuntija, jolla on laaja-alainen kokemus yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tilintarkastuksesta sekä talouden ja hallinnon vaativista kysymyksistä. Terhin vahvuutena on kokonaisuuksien hallinta ja kyky löytää monimutkaisiinkin kysymyksiin selkeitä, käytännössä toimivia ratkaisuja. Hän tarkastelee taloutta paitsi lukujen ja sääntelyn myös organisaation toiminnan, johtamisen ja päätöksenteon näkökulmasta.

Terhi Latvala

KHT

Asiakkuudet · tilintarkastus · talous ja hallinto · yritysjärjestelyt ja neuvonanto

Terhi on kokenut KHT-tilintarkastaja ja talouden asiantuntija, jolla on laaja-alainen kokemus yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tilintarkastuksesta sekä talouden ja hallinnon vaativista kysymyksistä. Terhin vahvuutena on kokonaisuuksien hallinta ja kyky löytää monimutkaisiinkin kysymyksiin selkeitä, käytännössä toimivia ratkaisuja. Hän tarkastelee taloutta paitsi lukujen ja sääntelyn myös organisaation toiminnan, johtamisen ja päätöksenteon näkökulmasta.