Tarkistuslista

Viisi merkkiä siitä, että taloushallinnon toimintatapoja kannattaa kehittää

Käytännön muistilista

Näin käytät opasta

Tarkastele työmäärää, raportointia, toistuvia korjauksia ja vastuunjakoa. Kehittäminen voi alkaa rajatusta toimintatavasta ilman uutta järjestelmää tai suurta hanketta.

Oppaan sisältö


1. Taloushallinnon työmäärä ei vastaa käytettävissä olevia resursseja



Samoja tietoja kirjataan useaan kertaan, raportteja koostetaan käsin tai rutiinitehtävät vievät kohtuuttomasti aikaa. Tilanne korostuu, jos taloushallinnon käytettävissä olevat resurssit ovat vähentyneet. Tällöin on hyödyllistä pysähtyä arvioimaan, miten työvaiheita ja toimintatapoja voitaisiin sujuvoittaa sekä miten nykyisiä järjestelmiä ja automaatiota voitaisiin hyödyntää tehokkaammin.



2. Talousraportit eivät tue riittävästi päätöksentekoa



Raportit valmistuvat myöhään, niiden sisältö ei vastaa johdon tai hallituksen tarpeita tai talouden tulevaa kehitystä on vaikea ennakoida.



Erityisesti muuttuvassa rahoitustilanteessa tarvitaan ajantasaista tietoa talouden kehityksestä ja tulevista rahoitustarpeista. Myös toiminnan eri osa-alueiden, hankkeiden ja rahoituksen käytön seurannan on tuotettava luotettavaa tietoa päätöksenteon ja raportoinnin tueksi.



Kehittämistarve voi liittyä raporttien sisältöön, budjetointiin, ennustamiseen tai raportointiprosessin sujuvuuteen ja aikatauluihin.



3. Korjaukset, täsmäytyserot tai raportoinnin epäselvyydet toistuvat



Kirjanpidossa joudutaan tekemään toistuvasti samoja korjauksia, eri raporttien luvut eivät täsmää tai taloudellisten tietojen oikeellisuuden varmistaminen vie paljon aikaa. Ongelmia voi esiintyä myös kustannusten kohdistamisessa, tietojen käsittelyssä tai raporttien muodostamisessa.



Toistuvat virheet ja epäselvyydet lisäävät työmäärää ja voivat heikentää taloudellisen tiedon luotettavuutta. Ongelmien toistumisen ehkäisemiseksi on tärkeää tunnistaa niiden syyt ja löytää käytännön ratkaisuja, joilla virheitä voidaan vähentää ja työskentelyä sujuvoittaa.



4. Vastuut ja työnjako ovat epäselviä



Taloushallinnon tehtävät viivästyvät, koska vastuiden tai päätöksentekovaltuuksien jako ei ole riittävän selkeä. Epäselvyyksiä voi syntyä organisaation sisällä tai esimerkiksi oman henkilöstön ja ulkoisen taloushallintokumppanin välillä. Myös johdon ja hallituksen vastuut talouden seurannassa ja päätöksenteossa on tärkeää määritellä selkeästi.



Työnjaon ja toimintatapojen tarkentaminen voi vähentää päällekkäistä työtä, säästää aikaa ja parantaa taloudellisen tiedon luotettavuutta.



5. Taloushallinnon toimintatavat eivät vastaa muuttuneita tarpeita



Organisaation toiminta on kasvanut, rahoitus muuttunut tai henkilöstön tehtäviä on järjestelty uudelleen, mutta taloushallinnon toimintatavat ovat säilyneet ennallaan. Kuulostaako tutulta?



Esimerkiksi rahoituksen supistuminen voi edellyttää aiempaa tarkempaa talouden ennakointia, kustannusten seurantaa tai tehtävien uudelleenjärjestelyä. Henkilöstömuutokset voivat puolestaan tuoda esiin puutteita työohjeissa ja sijaisjärjestelyissä.



Tällaisissa tilanteissa taloushallinnon toimintamalleja kannattaa arvioida kokonaisuutena ja tunnistaa tärkeimmät kehittämiskohteet.



Kehittämisen ei tarvitse tarkoittaa suurta hanketta



Taloushallinnon kehittäminen alkaa tunnistamalla keskeiset ongelmat ja niiden taustalla olevat syyt. Kaikkea ei tarvitse uudistaa kerralla.



Rajattu nykytilan arviointi voi auttaa löytämään käytännön ratkaisuja esimerkiksi työnjakoon, raportointiin, prosesseihin tai järjestelmien hyödyntämiseen. Olennaista on, että kehittämistoimet vastaavat organisaation todellisia tarpeita ja käytettävissä olevia resursseja.



Tarkistuslista kehittämisen aloittamiseen

  • Valitse yksi toistuva ongelma ja kerää siitä konkreettiset esimerkit.

  • Kuvaa työnkulku alusta loppuun yhdessä tekijöiden kanssa.

  • Arvioi vaikutus ajankäyttöön, virheisiin ja tiedon saatavuuteen.

  • Valitse ensimmäinen muutos, nimeä vastuuhenkilö ja sovi seuranta.



Kuvitteellisia esimerkkejä



Myöhästyvän kuukausiraportin syyksi paljastuu viikon odotus ostolaskujen hyväksynnässä. Ensimmäinen kehitystoimi voi olla hyväksyntärytmin ja sijaisvastuun sopiminen, ei raportointityökalun vaihtaminen.



Kuukausittain toistuvien kustannuspaikkakorjausten syyksi paljastuu, ettei kustannuspaikkaa määritellä laskun käsittelyvaiheessa. Ratkaisuna voi olla kustannuspaikkatiedon lisääminen laskujen hyväksymisprosessiin, jolloin jälkikäteen tehtävien korjausten tarve vähenee.



Taloushallinnossa käytetään kuukausittain useita tunteja tietojen siirtämiseen Excel-taulukosta toiseen. Selvityksessä havaitaan, että tarvittavat tiedot olisivat saatavissa suoraan nykyisestä järjestelmästä. Ensimmäinen kehitystoimi voi olla raportoinnin automatisointi ilman uusia ohjelmistohankintoja.



Kuukausittaisen talousraportin valmistuminen viivästyy, koska taloushallinto odottaa tietoja eri yksiköiltä. Selvityksessä käy ilmi, ettei tietojen kokoamisesta, tarkistamisesta ja toimittamisesta ole sovittu selkeästi. Ratkaisuna voi olla vastuiden määrittely ja yhteisen aikataulun sopiminen, jolloin raportointi saadaan sujuvammaksi.

Suora yhteys asiantuntijaan

Terhi Latvala

KHT

Asiakkuudet · tilintarkastus · talous ja hallinto · yritysjärjestelyt ja neuvonanto

Terhi on kokenut KHT-tilintarkastaja ja talouden asiantuntija, jolla on laaja-alainen kokemus yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tilintarkastuksesta sekä talouden ja hallinnon vaativista kysymyksistä. Terhin vahvuutena on kokonaisuuksien hallinta ja kyky löytää monimutkaisiinkin kysymyksiin selkeitä, käytännössä toimivia ratkaisuja. Hän tarkastelee taloutta paitsi lukujen ja sääntelyn myös organisaation toiminnan, johtamisen ja päätöksenteon näkökulmasta.

Terhi Latvala

KHT

Asiakkuudet · tilintarkastus · talous ja hallinto · yritysjärjestelyt ja neuvonanto

Terhi on kokenut KHT-tilintarkastaja ja talouden asiantuntija, jolla on laaja-alainen kokemus yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tilintarkastuksesta sekä talouden ja hallinnon vaativista kysymyksistä. Terhin vahvuutena on kokonaisuuksien hallinta ja kyky löytää monimutkaisiinkin kysymyksiin selkeitä, käytännössä toimivia ratkaisuja. Hän tarkastelee taloutta paitsi lukujen ja sääntelyn myös organisaation toiminnan, johtamisen ja päätöksenteon näkökulmasta.