Vastausopas

Milloin tilintarkastaja tarvitaan?

3 min lukuaika

Lyhyt vastaus

Tilintarkastajan tarve ratkaistaan kokorajojen, kahden tilikauden tietojen sekä yhteisömuodon ja erityistilanteiden perusteella. Tarkista myös yhtiöjärjestys tai säännöt.

Oppaan sisältö


Perussääntö: Kolme kokorajaa



Tilintarkastuslain 2 luvun 2 pykälän perusteella tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa on sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittynyt enintään yksi seuraavista kokorajoista

  • Taseen loppusumma 100 000 euroa

  • Liikevaihto tai sitä vastaavat tuotot 200 000 euroa

  • henkilöstömäärä keskimäärin kolme henkilöä.



Aloittavaan yhteisöön sovelletaan omaa säännöstä, jos kahta tarkasteltavaa tilikautta ei vielä ole. Vapautusta ei voi käyttää, jos on ilmeistä, etteivät valitsematta jättämisen edellytykset täyty.



Valitsematta jättäminen edellyttää, että enintään yksi raja ylittyy kummallakin tarkasteltavalla tilikaudella. Jos näin ei ole, kokoon perustuvaa vapautusta ei voi käyttää.



Asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja, jos edellä mainitut tilintarkastuslain rajat ylittyvät, tai jos yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa.



Toiminimet eivät ole tilintarkastusvelvollisia.



Jos yhteisö toimii konsernin emoyrityksenä, tilintarkastusvelvollisuutta arvioidaan myös konsernin lukujen perusteella. Tilintarkastuslain mukaan emoyrityksen on valittava tilintarkastaja, jos konsernin osalta ylittyy vähintään kaksi seuraavista rajoista:

  • Taseen loppusumma 100 000 euroa

  • Liikevaihto tai sitä vastaavat tuotot 200 000 euroa

  • henkilöstömäärä keskimäärin kolme henkilöä.



Tilintarkastusvelvollisuus voi siis syntyä konsernin perusteella, vaikka emoyritys ei omien lukujensa perusteella olisi tilintarkastusvelvollinen.


Kaksi tilikautta: kolme kuvitteellista esimerkkiä osakeyhtiöistä



1. Pieni osakeyhtiö



Molempina tilikausina tase on 70 000 €, liikevaihto 180 000 € ja henkilöstö keskimäärin 2. Yksikään raja ei ylity. Kokorajat eivät edellytä tilintarkastajaa, jos myöskään yhtiöjärjestys tai erityissäännös ei sitä vaadi.



2. Kahden rajan ylitys osakeyhtiö



Molempina tilikausina tase on 140 000 € ja liikevaihto 320 000 €, henkilöstö keskimäärin 2. Kaksi rajaa ylittyy. Tilintarkastaja on valittava.



3. Toiminta pienenee osakeyhtiö



Päättyneellä tilikaudella liikevaihto on 170 000 € ja tase 80 000 €, mutta edeltävällä tilikaudella liikevaihto oli 280 000 € ja tase 130 000 €. Henkilöstö on kummallakin kaudella keskimäärin 2. Koska edeltävällä kaudella ylittyi kaksi rajaa, valitsematta jättämisen ehto ei täyty vielä tämän vuoden perusteella.



Yhtiöjärjestys ja erityistilanteet voivat myös ratkaista



Yhtiöjärjestys voi velvoittaa valitsemaan tilintarkastajan, vaikka yritys jäisi kokorajojen alle. Määräystä ei voida sivuuttaa, silloin tilintarkastuksesta luopuminen edellyttää yhtiöjärjestyksen muuttamista ja rekisteröintiä.



Tilintarkastaja on aina valittava, jos yhteisön pääasiallinen toimiala on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja sillä on laissa tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa ( ns. holdingyhtiö).



Osakeyhtiölaissa säädetään myös vähemmistön oikeudesta vaatia tilintarkastajaa.



Rahoittajan sopimusehto voi puolestaan edellyttää tarkastusta, vaikka kokorajoista ei seuraisi lakisääteistä velvollisuutta.



Yhdistykset: tarkista laki, säännöt ja erityistilanteet



Yhdistyksen tilintarkastusvelvollisuutta arvioidaan lain kokorajojen lisäksi yhdistyksen sääntömääräysten kautta.



Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan liikevaihtoa vastaavan tuoton aatteellisessa yhteisössä ja säätiössä voidaan katsoa tarkoittavan varsinaisen toiminnan, varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen yhteismäärää.



Lisäksi rahoittajien sopimusehdot on syytä tarkistaa, niissä saattaa olla pykälä koskien tilintarkastusta.



Yhdistyslain mukaan, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa, sillä on oltava toiminnantarkastaja. Tilintarkastus ja toiminnantarkastus ovat eri tehtäviä.



Vanhoissa säännöissä (ennen 1.9.2010 laaditut) mainittu ”tilintarkastaja” voi vaatia siirtymäsäännösten tarkistamista. Avustuksen ehdoissa voidaan lisäksi vaatia erillistä tarkastusta. Tutustu yhdistyksen tilintarkastukseen.



Säätiöt: tilintarkastaja on valittava aina



Säätiölain mukaan säätiölle on aina valittava vähintään yksi tilintarkastaja. Myös sääntöjen määräykset, mahdollinen varatilintarkastaja ja toimikausirajoitukset on huomioitava valintapäätöksen yhteydessä. Lue säätiön tilintarkastuksesta.



Miten arvioida tilintarkastusvelvollisuutta?

  • Tarkasta ajantasainen yhtiöjärjestys ja/tai säännöt. Säätiö on aina tilintarkastusvelvollinen.

  • Vertaa ylittääkö päättyneen ja välittömästi edeltäneen tilikauden Liikevaihto/tuotot, taseen loppusumma sekä henkilöstön keskimääräinen määrä raja-arvoja.

  • Varmista on olemassa sopimusehtoja, jotka velvoittavat tilintarkastajan valintaan.

  • Tarkista onko kyseessä holdingyhtiörakenne.



Jos tilanne jää epäselväksi, selvitetään perusteet yhdessä. Kokorajojen alle jäävä voi valita tilintarkastajan vapaaehtoisesti.

Suora yhteys asiantuntijaan

Terhi Latvala

KHT

Asiakkuudet · tilintarkastus · talous ja hallinto · yritysjärjestelyt ja neuvonanto

Terhi on kokenut KHT-tilintarkastaja ja talouden asiantuntija, jolla on laaja-alainen kokemus yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tilintarkastuksesta sekä talouden ja hallinnon vaativista kysymyksistä. Terhin vahvuutena on kokonaisuuksien hallinta ja kyky löytää monimutkaisiinkin kysymyksiin selkeitä, käytännössä toimivia ratkaisuja. Hän tarkastelee taloutta paitsi lukujen ja sääntelyn myös organisaation toiminnan, johtamisen ja päätöksenteon näkökulmasta.

Terhi Latvala

KHT

Asiakkuudet · tilintarkastus · talous ja hallinto · yritysjärjestelyt ja neuvonanto

Terhi on kokenut KHT-tilintarkastaja ja talouden asiantuntija, jolla on laaja-alainen kokemus yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tilintarkastuksesta sekä talouden ja hallinnon vaativista kysymyksistä. Terhin vahvuutena on kokonaisuuksien hallinta ja kyky löytää monimutkaisiinkin kysymyksiin selkeitä, käytännössä toimivia ratkaisuja. Hän tarkastelee taloutta paitsi lukujen ja sääntelyn myös organisaation toiminnan, johtamisen ja päätöksenteon näkökulmasta.